Akšuvdnaiskan Ruoŧas
Ruoŧa akšuvdnaiskan, mii oaivvilda Maalege gieldda, lea okta njeallje akšuvdnaiskamiin ráhkaduvvon dán prošeavttas. Maaleges, Sámi čearus leat eanemus doaimmat. Ulbmil akšuvdnaiskamiin lea árvvoštallat váikkuhusaid go rievdada doaimmaid meahccedoalus geavaheamis vuvddiid ja guohtuneatnamiid bohccuid guovllus.
Golbma sierra vurdojuvvon doaimmat mat váikkuhit vuovdegieđahallama guovllus leat plánejuvvon:
1. Luondu seailluheapmi (váldoluondoguovllut ja suodjaleaddji guovllut)
2. Boazodoallu
3. Ovttasbargu boazodoalu ja vuovdesuodjaleami gaska.
2006 ledje sullii 11 boazodoallofitnodaga Maalage čearus. Maalege gielddas lea areála 1600 km2ja doppe leat sullii 3500 ássit.
Dá n gielddas vurdojuvvon doaimmat dán akšuvdnaiskkamis geahččá vejolaš rievdademiid vuovdegieđahallamis ja gáibádusaid industriijas. Váikkuhusat dain rievdaudsain vuovdemuorraráidui, sorjjavaš fitnodagaide, ja sámi čearuide boahtá árvvoštallot. Dahkat dán, struktuvra ja viidodat Vuovde Gieđahallan Molsaeavttut ásaheamis lassánan guovlluid Vuovde Luondureserváhtaid rájis gitta Intensiiva Jeavddálaš-ahkásaš Vuvddiide, Maalege čearus galgá ásahuvvot ja árvvoštallot.
Otná meahccedoallu šaddagoahtá ovttas elfápmodoaimmaiguin, doaimmalaš astoáigeállimiin, ruvkeindustriijain, biila geahččalemiin, turismmain, entreprenevrraiguin jna. Daid doaimmaid bálddalaga, guovllus lea gávdnon boazodoallu máŋga čuohti jagi. Vai bistevaččat galgá máhttit doalahit boazodoalu dán guovllus, de dárbbahuvvot stuorra guovllut guohtuneatnamiiguin. Joatkašuhtti lassáneapmi iežá eatnangeavahan doaimmain, mat gilvohallet Sámi ekonomiijain, sáhttá uhkidit Sámi čearuid birgema. Go guovlluin lassána geavaheapmi iežá ulbmiliidda de ferte jearuhit man ollu billisteami Sámi čearru birgejit vai galgá máhttit eallit viidáseappot.
Eaktun sihkkarastit ulbmiliid akšuvdnaiskamis lea ahte bealledagat Ruoŧa Sámiid Riikasearvi, SCA, Sveaskog, Norra Skogsägarna, leat fárus.